Kierroksemme alkoi Päälavan takaa tavaranjättöportilta. Heti kierroksen alkuun pääsimme tutustumaan lavastuksen perusteisiin tutkaillessamme lavastuksien pienoismalleja, jotka olivat hyvin yksityiskohtaisia. Päälavan takaa oppilaiden mieleen jäivät parhaiten tekoruuat (pizza, leipä, kala...ja käsi) ja puukaappi, joka oli upeasti maalattu näyttämään marmorilta. Myös Kaunottaren ja Kulkurin kaninaamarit ihastuttivat.
Edetessämme kohti lavastemaalaamoa vastaan asteli mitä kummallisimmin pukeutuneita, goottihenkisiä, sulilla peitettyjä ihmisiä, joiden päiden päällä istui korppeja. Opas rikkoi hämmästyneen ilmapiirin selittämällä hahmojen kuuluvan Don Carlos- oopperaan. Uteliaimmat kurkkivat puu- ja metallityöpajoihin - oli uskomatonta kuinka Oopperalla oli tilat kaikkeen!
Lavastemaalaamo oli 30 metriä korkea (vrt. käsityöluokan korkeus 3,5 m) ja siellä maalattiin kaikki huiman korkeista lavasteseinistä. Siellä wow- elämyksen aiheutti seinään 3D- efektillä maalattu feikkirappeuma (valkoisen seinän alla tiiliseinä) ja oli vaikea uskoa, ettei se ollut oikea.
Jatkoimme pukuompelimoon, jossa ompelukoneiden neulat tekivät hurjasti työtä. Rekeissä näkyi tutu- mekkoja, henkeäsalpaavan upeita asuja, erilaisia koruja ja ympäristössä oli paljon kaikenlaista mielenkiintoista.
Matka jatkui kiireen vilkkaa luentosaliin, jossa istuskelikin Kansallisbaletin tuottaja Timo Sokura valmiina kertomaan meille työstään ja lisätietoa Suomen Kansallisoopperasta. Sokura osoittautui hyväksi puhujaksi ja todelliseksi persoonaksi, hänen eloisa olemuksensa teki vaikutuksen.
Tässä joitain asioita, joita kuulimme herra Sokuralta:
- Suomen Kansallisooppera on 40 000 m²
- Oopperan leivissä työskentelee 500 ihmistä 120 eri ammattinimikkeessä
Tutu- hameita oli riittävästi |
Tässä on vain murto-osa peruukkikokoelmasta |
Oopperavierailusta kirjoitti Aurora 9A:lta.