Räsymatto siskolle

Sain tunnilla idean, että tekisin 7-vuotiaalle siskolleni syntymäpäivälahjaksi maton. Kysyessäni tytöltä mieluisia värejä työhön sain vastaukseksi siskon huoneen tyttömäiseen tyyliin sopivat vaaleanpunaisen ja valkoisen. Maton teko vaikutti myös hyvältä idealta, koska olen kuullut sen olevan helppoa (en ole erityisen kätevä käsistäni) ja halusin kokeilla jotain uutta. Suunnittelin, että matosta tulisi noin 130 cm pitkä ja hieman alle 70 cm leveä. En työtä aloittaessani ollut vielä varma vaaleanpunaisten raitojen välien pituuksista.

Työn aloitus viivästyi muun muassa siksi, että haluamani langat täytyi tilata muualta. Lankojen saapuessa ne olivat myös kaikki jättimäisessä solmussa, joten sitä avatessakin meni aikaa. Kun kuitenkin pääsin työn touhuun, kutominen oli vielä yksinkertaismpaa kuin aikaisemmin luulin ja pääsin nopeaa vauhtia eteenpäin. Ainoa aikaa vievä osa oli tässä vaiheessa uuden langan hakeminen ja solmujen setviminen. Kutominen alkoi jossain vaiheessa tuntumaan hieman yksitoikkoiselta, ja olisin ehkä kaivannut hieman enemmän haastetta. Työn tylsyys saattoi johtua myös osaksi siitä, että käytin työn tekoon vain kahta polkusta, joten sidos oli palttina. Kun sain tämän osan muutamaisen tunnin jälkeen tehtyä, pääsin päättelemään maton. Päättely koostui pitkittäin olevien lankojen yhteen solmimisesta ja leikkaamisesta. Tämän jälkeen matto oli valmis! Siitä tuli loppujen lopuksi lyhyempi kuin aikaisemmin suunnittelin; noin 111 cm. Leveys oli kuitenkin sama kuin aluksi ajattelin. Vaaleanpunaiset raidat olivat loppujen lopuksi kaikki noin 20 cm paksuja ja niiden välissä oli noin 14 cm:n paksuiset välit

Jälkeenpäin miettien olisin voinut olla työnteossani hieman huolellisempi ja avata langoissa olleet solut nopammin. Näin olisin saanut parempaa työnjälkeä valmiiksi nopeammin. Kokonaisutena olen työhön kuitenkin tyytyväinen, ja se on juuri sopivan kokoinen pikkusiskoni sotkuiselle lattialle.

Siiri Siltala 9A

Trikootyöt

Tein olkaimettoman maximekon ja neuletakin. Maximekon yläosa on vihreä ja alaosa on pinkki. Neuletakki on punainen ja siinä on punaiset napit, jotta sen saisi kiinni. Mekon helma on tiukka ja kapea. Vaikeinta oli ehkä nappien ompelu. Mekon helma olisi voinut olla leveämpi. Muuten se on ihan kiva. Alunperin ajattelin, että tekisin puna-valkoraitaisen neuletakin, mutta kaupassa ei ollut sen väristä kangasta. Toisaalta kun nyt jälkeen päin mietin,

että pelkkä punainen on kyllä hienompi kuin puna-valkoraitainen.

 

 

Annika 7A

Kuutiojakkara

Lähtiessäni suunnittelemaan kuutiojakkaraa tavoitteenani tehdä käyttökelpeinen ja esteettisesti miellyttävä istuin. Tuumasta toimeen ja ompelukone hyrräämään!

Suunnittelun parissa sujahti mukavasti tunnin verran. Päädyin räikeään pinkkiin sekä hentoihin pitsikuvioihin, jotka tuovat pehmentävän koristuksen jakkaraan. Leikkasin kuusi 50 x 50 cm palaa kankaasta ja etsin miellyttävän pitsikankaan, josta leikkasin muutamia erinäköisiä pitsikuvioita (joka sivulla kolme kuviota, joista kaksi samanlaista & yksi erilainen). Pitsikuvioiden leikkaamisessa meni todella pitkään ja se oli huolellista, mutta turhauttavaa hommaa. Ompelin pitsikuviot vielä toistaiseksi yksittäisenä oleviin pinkkeihin kangaspaloihin kiinni. Ompeleminen oli haastavaa, koska pienetkin virheet näkyivät todella selkeästi.

 

 

Seuraavaksi rupesin ompelemaan neliökappaleita yhteen. Ompeleen siistiksi saamiseksi täytyi jatkuvasti kiinnittää huomiota siihen mitä tekee, jottei ompelisi niin sanotusti väärälle puolelle. Päällimmäinen kangaspala täytyi kuitenkin jättää puoliksi ompelematta, jotta vaahtokangaslevyt mahtuisivat sisään.

Vaahtokangaslevyt kävin teknisen työn luokassa leikkaamassa vannesahalla. Tämä siksi, että jäljestä tulisi tasaista, millaista olisi ollut mahdotonta saada tavallisilla saksilla. Sahaaminen oli hauskaa puuhaa. Vaahtolevyt aseteltiin yksitellen kohdakkain kuution sisälle ja levyjen väleihin laitettiin liimaa.

Lopuksi vielä ompelin päällimmäisen kankaan kiinni käsin.

 

Olen tyytyväinen lopputulokseen ja minusta se on ihanan pirtsakka! Se sopii myös mainiosti mökilleni. Harmittamaan kuitenkin jäi, että yksi vaahtokangaslevyistä jäi aavistuksen pienemmäksi, jonka keksiliäänä likkana kuitenkin korjasin tunkemalla pumpulia täytteeksi. Jakkaran päällä on mukava istuskella ja lueskella vaikkapa kirjaa!

Anni 9A

making of the hoodies

CSABI
Once upon a time we started. First we made our plans where we both had the same problem. We both had two ideas in mind one of us had swimming and some other random thing. I had assasins creed clothing and "Im with stupid" logo. So we mixed up our ideas and it turned out to be awesome.

MICHAEL
Yes, so as my friend Csabi mentioned above, we had plans for our hoodies but before that there was a lot of hard work and MATH to do before we would get to the stage where we could bring our designs to life.  First we had to trace the pieces on to a special tracing paper before we cut the pieces out. Both of us didnt want to ruin our hoodies so we worked carefully but fast and so we were th first ones done. I wanted to have strings for my hoodie so you could tighten my colossal hood. Over all I think my hoodie looks good.

 

Michael and Chabi 6B

Fashion revolution VAATEVALLANKUMOUS 24.04.2014

Tekstiilityön tunneilla tänään teemana mikäs muukaan kuin  Fashion revolution eli Vaatevallankumous. Alustukseksi katsoimme videonpätkän ihmisistä (chapter people)  Who made your clothes?
Fashion revolution -sivustolta löytyi paljon mielenkiintoista opetukseen liittyvää ja pienemmät oppilaat innostuivatkin piirtämään kuvia vaatteistaan.
Koulussamme oppilailla ja opettajilla oli jonkin verran vaatteita väärinpäin päällään ja niistä ikuistimme muutamia blogiin.

Missä vaatteita sitten oli tehty? Turkissa, Italiassa, Espanjassa, Intiassa, Egyptissä, Kiinassa, Mexikossa, Bangladeshissa, U.S.A.:ssa ja yllättäen löysimme myös suomalaista laatua.

 

Dress fit for our styles.

The project was for us to create a garment from scratch to fit our sense of style. We decided to make double colored dresses with a belt separating both bottom and top. The project was mostly easy but some parts were challenging. For example adding the elastic band around the neck was new. One problem for the dress was around the arms, it was baggy so we decided to add a framilon band. We have used mostly tricot fabric for our dresses.

This project made us see that its not that hard to do your own clothes. 

Julia and Anna 7B 

Lace Garments

I made a tight fitting dress with lace and a tight fitting, off the shoulder crop top with lace sleeves. In the beggining i knew, that making these would be difficult because of the lace, because it was non-stretchy. I think one of the most hardest things in this process was making the fabrics fit my body. I always tried to make the garments a little bigger becauce you can always make it smaller but it's hard to make it bigger. I had to add some fabric to the dress to make it more stretchy because  the lace made the top half smaller. Also another problem with the lace in the dress was that I couldn't sew with the twin needle across the lace on the chest, so I had to use diagonal stitching which made the chest not so neat. I think in the end both garments turned out to be wearable but I favour the shirt more because it came out neater.

 



 

Molly 7B

 

Elegant skirt

We made a high-waisted layered skirt. It was challenging because of all the layers and steps. Both of us had a chiffon layer on the top. One of the skirts needed more layers because the underwear would've shown through. The black skirt had many layers of tullé to make it voluminous. Both of the skirts have an elastic band on the waist. One thing we like about the skirts is the roll-seam that we made with the searger on the hem. It's more suitable for evening wear than day time wear. Overall, we like the skirts, they look very well made and pretty. <3

 

 

 

Isot tyynyt

 

Yläasteen aikana tekstiilitöissä on tullut tehtyä laidasta laitaan töitä, joista osa on onnistunut suunnitelmien mukaan ja osan kanssa on joutunut kamppailemaan. Näiden tyynyjen ja yleisesti aina minkä vain tyynyn tekeminen onnistuu, sillä mitään erityis- niksejä ei tarvita, joka säästää hermoja. 

 

Olen aina unelmoinut suurista tyynyistä omassa huoneessani, sänkyni päällä. Nyt sain mahdollisuuden toteuttaa "unelmani". Luonnoksia piirtelin paljon. Alku ideani "tyyny-sarjasta" poikkeaa toteutuksesta melko paljon, sillä suunnitelmani muutti suuntaansa mielenmuutoksien johteessa.

 

Tosiaan suunnittelu vaiheen jälkeen oli aika ostaa kankaat. Matkasimme Kaisaniemen Eurokankaaseen, josta hetken etsiskelyn jälkeen löytyi mieluiset kankaat. Kankaiden oston jälkeen piirsin kaavat ja leikkasin kankaat, joka sujui ongelmitta. Leikkasin myös tyynyn sivussa olevat koristesuikaleet (4) ja ompelin ne paikalleen ompelukoneella "pohjakankaiden" päälle molemmin puolin. Sitten ompelin tyynyn/tyynyjen kolme sivua saumurilla. Toisen lyhyistä sivuista siis jätin ompelematta, sillä siihen ompelin vetoketjupaininjalkaa käyttäen, opettajan neuvoja seuraillen vetoketjun paikoilleen. Ja näin lyhykäisyydessään tyynyt valmistuivat! JEE!

 

Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Tyynyt valmistuivat melko nopeasti ja pääsivät heti käyttöön valmistautumisen jälkeen. Kehottaisin jokaista, jolla on aikaa, tekemään itselleen tai lahjaksi esimerkiksi tyynypäälliset, sillä itse suunnittelemalla sekä toteuttamalla saat juuri sitä mitä haluat.

Veera 9A

Oopperan kummituksina

Käsityöryhmämme yhdeksäsluokkalaiset pääsivät vierailemaan Suomen Kansallisoopperan kulissien tuolla puolen 27.2 torstaina. Meitä oli päivämäärään sopivasti 27 oppilasta, joten oopperan sisäisen sokkelon käytävät kävivät välillä hieman ahtaaksi, mutta suuri määrä ihmeteltäviä asioita piti suut hyvin supussa.

Kierroksemme alkoi Päälavan takaa tavaranjättöportilta. Heti kierroksen alkuun pääsimme tutustumaan lavastuksen perusteisiin tutkaillessamme lavastuksien pienoismalleja, jotka olivat hyvin yksityiskohtaisia. Päälavan takaa oppilaiden mieleen jäivät parhaiten tekoruuat (pizza, leipä, kala...ja käsi) ja puukaappi, joka oli upeasti maalattu näyttämään marmorilta. Myös Kaunottaren ja Kulkurin kaninaamarit ihastuttivat.

Edetessämme kohti lavastemaalaamoa vastaan asteli mitä kummallisimmin pukeutuneita, goottihenkisiä, sulilla peitettyjä ihmisiä, joiden päiden päällä istui korppeja. Opas rikkoi hämmästyneen ilmapiirin selittämällä hahmojen kuuluvan Don Carlos- oopperaan. Uteliaimmat kurkkivat puu- ja metallityöpajoihin - oli uskomatonta kuinka Oopperalla oli tilat kaikkeen!

Lavastemaalaamo oli 30 metriä korkea (vrt. käsityöluokan korkeus 3,5 m) ja siellä maalattiin kaikki huiman korkeista lavasteseinistä. Siellä wow- elämyksen aiheutti seinään 3D- efektillä maalattu feikkirappeuma (valkoisen seinän alla tiiliseinä) ja oli vaikea uskoa, ettei se ollut oikea.

Jatkoimme pukuompelimoon, jossa ompelukoneiden neulat tekivät hurjasti työtä. Rekeissä näkyi tutu- mekkoja, henkeäsalpaavan upeita asuja, erilaisia koruja ja ympäristössä oli paljon kaikenlaista mielenkiintoista.

Matka jatkui kiireen vilkkaa luentosaliin, jossa istuskelikin Kansallisbaletin tuottaja Timo Sokura valmiina kertomaan meille työstään ja lisätietoa Suomen Kansallisoopperasta. Sokura osoittautui hyväksi puhujaksi ja todelliseksi persoonaksi, hänen eloisa olemuksensa teki vaikutuksen.

Tässä joitain asioita, joita kuulimme herra Sokuralta:

• Suomen Kansallisooppera on 40 000 m²
• Oopperan leivissä työskentelee 500 ihmistä 120 eri ammattinimikkeessä

Oppaamme kertoo, kuinka suutarit tuntevat todella tarkasti jokaisen
ballerinan jalan ja valmistavat heille jokaiselle parhaiten sopivat kengät.
Esimerkiksi eräällä ballerinalla on erittäin kaunis nilkan kaari ja sitä
haluttiin korostaa jättämällä tossun reunat hieman normaalia pehmeämmiksi, jolloin
kaari tulee todella nätisti esiin.

Tutu- hameita oli riittävästi

 

 

 

Tässä on vain murto-osa peruukkikokoelmasta
 

Oopperavierailusta kirjoitti Aurora 9A:lta.